tiistai 26. maaliskuuta 2019

Nyt minä sen ymmärsin!

Miten kapeakatseinen olen ollutkaan! Nimittäin tänään minä sen ymmärsin; matkailu, ja ulkomaanmatkailu voi olla rentouttavaa! 



Kirjoitettu sunnuntaina illalla

Terkkuja kotisohvalta. Tänne saavuttiin takaisin ihan pari tuntia sitten. Uskoisitko, että vielä reilu vuorokausi sitten tallusteltiin Tukholman kaduilla? No en meinaa minäkään uskoa!

Kun ystäväpariskunta ehdotti noin kuukausi takaperin, että lähdetäänkö risteilylle, niin yhtään empimättä vastasin kyllä. Jos ei lasketa pari kesää sitten ollutta sisävesiristeilyä, niin tämä oli ensimmäinen kertani laivalla ja risteilyllä. Matkustin myös ensimmäistä kertaa metrolla ja kävin ensimmäisen kerran Tukholmassa ja liikuin sähköskootterilla. Visiitti oli pikainen, kierreltiin Vasa-museota ja kaupunkia vain vajaa päivä, ihan vain me neljä. 



Olin reissun suhteen alussa aika epäilevä. Pelkäsin sitä, että tulen merisairaaksi, ja että en jaksaisi kävellä ja olla sitä mitä pitäisi. Pahoinvoinnin sain kuriin lääkkeillä ja olisin jaksanut kävellä enemmänkin! Myönnettäkööt, että ensimmäisenä laivailtana olin vähän nössykkä, ja menin nukkumaan jo paljon ennen muita, kun en pysynyt enää hereillä, ja halusin kerätä energiaa seuraavan päivän kaupunkikierrokselle. 




Epäilin myös ennen reissua sitä, että väsytänkö reissulla vain itseni. Että menisikö sitten useampi päivä vain kolotusten ja kipujen kanssa taistellessa peiton alla nukkuen. Nyt näin reissun käyneenä ja sohvalla mukavasti istuen voin todeta, että olen normaalia kipua kipeämpi, mutta se ei oikeastaan haittaa ollenkaan. 

Sillä nyt sen ymmärsin! Että sinne reissuun mennään keräämään sitä henkistä jaksamista. Sitä fiilistä ja olotilaa, mikä syntyy, kun kiertää uusia pieniä putiikkeja, hypistelee niiden valikoimia, testaa uusia kahviloita ja kakkuja, bongailee silmillä ja kameralla kaikkea kaunista ja yksityiskohtaista. Ihan tuntuu järisyttävältä, että sitä astui niin paljon pois omalta mukavuusalueelta, pois omasta kaupungista, omista kaupoista ja kaduista.


Ja ihan tuntuu järisyttävältä se, miten paljon se antoi, ja miten virkeä on mieli.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti