maanantai 18. helmikuuta 2019

Virtain rasat - Tai ainakin yrittävät olla!




 Nämä lapaset valmistuivat jo kuukausia sitten, mutta arvatkaas olenko muistanut ollenkaan esitellä näitä tänne teille!

Kyseessä on eräs päähänpisto, kun katselin kerran purkkia, johon kerään kaikki pienimmätkin roskalanganpätkät. Ne pienet silput, jotka eivät enää kyllä mihinkään neulottavaksi sovi. Välillä tuntui, että onkohan tämä nyt ihan päätöntä hommaa kerätä niitä pieniä pätkiä, mutta hei! Niitä meni hyvin näihin lapasiin ja sen lisäksi olen käyttänyt niitä pienten virkattujen pehmojen täytteeksi!




Ja nämä on nyt sellaiset rasat. Semmoiset virtain rasat. Neuloin ensin ihan normaalit valkoiset lapaset, ja jälkikäteen silmukoita jäljentäen laitoin langanpätkät lapasiin kiinni ja langanpäät jätin sisäpuolelle ryijymäisesti lämmikkeeksi. Ihanan muhkut näistä tuli!

Näitä oli ihana tehdä. Oikein terapeuttinen työ täynnä pientä näpertelyä. Tein samaan aikaan kahdet eri lapaset, tarkoituksena testata kummista tulee lämpimämmät, sillä Jani toivoi itselleen maailman lämpimimpiä lapasia! Valitettavasti nämä kaunokaiset jäivät toiseksi, ja Janin käyttöön päätyivät toiset ja nämä odottavat edelleen uutta omistajaa valmiiden töiden laatikossa. 








Mihin sinä käytät pienen pieniä langanpätkiä, vai heitätkö ne surutta roskiin?

Ihanaa päivää sulle!
- Henna

Pienet putiikit: Kukkakauppa Ruusupuu






 Jyväskylässä Tapionkadulla, Rajakadun puolella sijaitsee ihana ja idyllinen kukkakauppa nimeltään Ruusupuu. 






Tunnelma kaupassa on ihana; kodikas ja olohuonemainen. Ei ollenkaan uskoisi astuneensa kauppaan, kun tiskiltä nappaa kupposen teetä ja pyörii ympäriinsä ihastelemassa kukkaloistoa, samalla miettien, että mitähän sitä nappaisi kotiin mukaan maljakkoon piristämään. Sitten kun malttaa, niin istahtaa, ihan vain hetkeksi, koska taas näkökenttään sattuu jokin uusi kiinnostava kukka, jota on pakko päästä ihastelemaan samalla, kun osaava ja kaikkitietävä henkilökunta selittää kukasta kaiken, nimestä alkuperään ja hoito-ohjeisiin. 








Nyt jo kahden reissun jälkeen tiedän sen, että Hollanti on kukkamaa. Sieltä tulee kukkia, ja kestäviä kukkia ovatkin. Olenkin nähnyt useampaan otteeseen sen ison rekan puodin edessä, josta Ruusupuun väki pääsee valkkaamaan puotiin ihanimmat kukkaloistot. Ja puotiin on löydetty myös kaikkea muuta pientä ja ihanaa, pääsääntöisesti paikallisilta yrittäjiltä. On teetä, kahvia, oman tuotannon kortteja ja ostinpas viime kerralla fudgea! Sitruunan ja lakritsin makuista, ihan mielettömän hyvää. Ja tottakai, valikoimasta löytyy ihan kaikkea kukkiin ja viherkasveihin liittyvää. 






Paikka on kukkabaari kahdessa eri nimen merkityksessä. Ensinnäkin, puodista löytyy ihan baaritiski, johon pääset hörppimään kahvia ja teetä samalla, kun valitset kukkia. Toisekseen, kukkakaapit ovat täynnä mitä ihanempia leikkokukkia, joista voit koota itseäsi miellyttävän kimpun, tilanteesta riippuen. Tykkään siitä, että puoti on koulumatkani varrella, joten on helppo aina kotimatkalla poiketa nappaamassa vaikka oksa tai pari mukaan. Viimeksi kun tuolla kävin, niin nappasin kukan ja pari oksaa eukalyptusta edesmenneen koirani, parhaan ystäväni, syntymäpäiväkukiksi. Tuo kukka on aika sissi, porskuttaa vieläkin pienessä maljakossa tiskipöydällä. 








Tämmöinen on Ruusupuu minun näkövinkkelistäni. Oletko sinä jo pyörähtänyt siellä?

tiistai 5. helmikuuta 2019

Näppärä muistaminen ystävänpäivänä!

Kuvien suklaat saatu postausta varten Laatusuklaalta


Ystävänpäivä. Päivä, joka pahimmillaan muistuttaa kamalasta yksinäisyydestä, mutta parhaimmillaan se on täynnä iloa ja rakkautta, muistamisia ja muisteloita. Noin ensimmäiset 18 vuotta se oli itselle se päivä, joka repi kaikki haavat auki. Nykyään olen ihan eri mieltä.


Olen niin onnellisessa asemassa tässä elämässä, että minulla on ystäviä. Aikojen saatossa olen oppinut sen, että se ei ole millään tavalla itsestään selvä asia. Ja kun asia on näin, haluan sanoa ystävilleni ainakin joka päivä, että he ovat tärkeitä. Mutta tämä yhtenä päivänä, Ystävänpäivänä haluan näyttää sen hitusen isommin.


Minulla on hyvän päälle ymmärtäviä ystäviä, eli he pitävät suklaasta lähes tulkoon yhtä paljon kuin minäkin. Ja osaavat yhdistää suklaan teehen. Niinpä kerron teillekin idean siitä, mikä olisi kiva muistaminen ystävälle. Ja hei, tämä ei ole päivästä kiinni. Miksei tämmöisen paketin voisi nakata ystävälle aina kun siltä tuntuu ? 



Tähän muistamiseen tarvitset suklaata, teetä (tai kahvia) ja omaa aikaasi. Anna ystävälle teehetki.
Minä sain Laatusuklaalta testiin erilaisia käsintehtyjä hienoja suklaita, jotka ihastuttivat monet eri maistajat tee- ja kahvihetkissä. Mikä ihana asia kutsua ystävä kylään, keittää pannullinen teetä ja laittaa pöytään tarjolle erilaisia suklaita matkusteltavaksi. Omaksi suosikiksi nousi ehdottomasti tummat ja pähkinäiset suklaat! Ja nämä ovat oivia myös viedä tulijaisiksi. Pakkaukset ovat nättejä, ihan jotain muuta kuin muovisia roskia. Nämä ovat juuri siihen nautiskeluun! Elämyksiä suklaan muodossa, omanlaistaan käsityötä.



Mitä jos tänä Ystävänpäivänä siis kietoisit suklaan ja teepaketin kivalla nauhalla paketiksi ja sujauttaisit mukaan kortin, jossa lupaat teehetkiä, yhteistä aikaa istua ja jutella? Koska sitä nyt tuskin voi koskaan olla liikaa, eikä se ole millään tavalla hukkaan heitettyä aikaa. 



Mukavia tee- ja kahvihetkiä sun ystävien kanssa!

-Henna

maanantai 4. helmikuuta 2019

Kaikki tammikuun valmistuneet käsityöt

Ihan ensimmäiseksi annetaan pieni hetki ja aplodit sille, että tammikuu on ohi, ja ollaan mun toisessa lempparikuukaudessa, mun kuukaudessa, eli helmikuussa! Selvisin tammikuun hirveydestä, eli hammaslääkäristä, ja olen erittäin ylpeä itsestäni! Olen myös ylpeä siitä, mitä kaikkea tuli tehtyä!

Muutama artikkeli sitten kerroin teille siitä, että aloitin kirjoittamaan käsityöt ylös valmistumisjärjestyksessä käsityöpäiväkirjaseen. Olen jatkanut tuota merkkailua, mutta tosin, kuun loppua kohden käsitöitä ei valmistunut/en kauheasti edes tehnyt käsitöitä. Mutta niitä kertyi silti kiitettävä määrä! Mutta mitä kaikkea valmistui?

Kumparesukat


Nämä oli koko vuoden ensimmäinen valmistunut työ, sekä sukista kirjoittamani postaus on tällä hetkellä kaikista luetuin! Ihan selvästi siis muutkin tykkää tästä mallista!

Ruutujoustinvillasukat (harmaat)


Nämä on oma lempparein valmistuneista. Näistä tuli niin kauniit ja näitä oli ihana neuloa +jämälankoja meni monta kerää!

Ranteenlämmittimet


Tarpeeseen! Huomasin, että nämä helpottavat niin paljon sitä, kun istun koneella opiskelemassa ja sormet ja kämmenet alkaa pikkuhiljaa mennä kohmeeseen ja kipeiksi. Niinpä neuloin kahdet parit ja käytän niitä sitten tilanteen ja tarpeen mukaan. Eikä pari ole edes pari, sillä nappasin jämälangat metsänvihreää, eivätkä ne olleet ihan samanvärisiä. Mutta minua se ei haittaa, eikä silloin ketään muutakaan!

Pesusieni


Tämän langan ostin jo kauan sitten, mutta nyt vasta sain sen tehtyä loppuun! Materiaali on muistaakseni hamppua, ja se koostuu yhdestä isosta isoäidinneliöstä, jonka kaikki kulmat kasasin yhteen ja siitä tuli pussimainen.


Tiskirätti x3


Itselle, ystävälle ja lahjakonttiin!


Kumparesukat


Nämä oli sellainen "en keksi mitä tekisin, otan siis perussukat puikoille". Langan sain ystävältäni, kun sain hänelle ylimääräiseksi jääneitä lankoja kasan! Näistä kiitoksena tein hänelle yllä olevan tiskirätin, ja toinen on tekeillä. Kivoja vaihtokauppoja ja kumpikin sai mitä tarvitsi!


Ruutujoustinvillasukat (siniset)


Tämä lanka pyöri laatikossa kauan, enkä oikein tiennyt mitä siitä tehdä. Mies osti tämän aikoja sitten, että haluaa tästä lapaset, mutta ostettuaan uuden takin vaihtuikin väritoive. Niinpä se lanka jäi odottamaan uutta inspiraatiota! 

Pampulapantoja


Näitä valmistui todella paljon! Otan monesti aina kerän ja koukun mukaan sairaala- tai muulle reissulle, ja pyöräytän aina yhden pannan per reissu. Niinpä niitä sitten syntyy ja kertyy. Ja sainhan mä vihdoin siihen kirjoitettua sitten ohjeenkin! 



Neljät villasukat (plus kolmet, jotka tein viime vuonna, mutta päättelin vasta nyt), kaikkea omaan tarpeeseen ja paljon reissutöitä! Nyt ei ole kauheasti puikot heiluneet, mutta olen yrittänyt tehdä säärystimiä, jotka ystävä pyysi.
Ja hei, muistin nyt että ompelinhan minä myös! Nimittäin ihania hiusdonitseja, eli scrunchieita!

Mitä kaikkia käsitöitä sulla valmistui tammikuussa! Ja hei, tsemppiä helmikuun kässäilyihin!